Toukokuun tohinoita

Heippa

Se otus, joka varmasti on käynyt jyrsimässä talvella luumupuitani ja pensasaitaa, vaanii tuolla metsikön reunassa. Odottaa tietty, koska lehtikaalit ovat nautittavissa. Ennen ei rusakoista ole ollut vaivaa, mitä nyt joskus krookukset ovat hävinneet, mutta hän taisi jäädä odottelemaan satoa. Tämä yksilö on kooltaan kuin kengurun poikanen. Peurat pellolla ovat hauskoja. Jos satutaan katsekontaktiin, niin jäämme vain tuijottamaan toisiamme.

Syksyllä istuttamani uusi tulppaanilajike, Candy Prince, on noussut upeasti. Muutenkin pihassa alkaa olla sipulikukkien paras kukoistus meneillään.  Vanhemmat tulppaanit ovat kuitenkin hieman myöhässä. Luulin, että sinililjat ovat hävinneet, mutta kausi onkin vasta alussa.

   

                                               

Juska, 10v, lähdössä mummon kanssa kierrokselle

Golfkausikin on sitten avattu. Mies on "asunut" omalla kentällään Nokialla jo puolet viikoista, mutta lähti minun kotikentälle Lempäälän Hiisi- golfiin. Lopuksi kiersin vielä tyttärenpoikani kanssa kuusi harjoitusväylää. Hänen kanssaan ollaan pelattu jo varmaan viisi vuotta. Lempäälässä ja Messukylässä on ihan haasteelliset harjoitusväylät.

Paprikaa ja tomaattia

Lehtikaalia

Kylvöhommat ovat edistyneet säällisessä aikataulussa.
Lehtikaalin siemenet, samoin kuin musta- eli italian/ toscanankaalin  siemenet kylvin ensin sisälle. Koulimisen jälkeen siirtyvät totuttelemaan päiväksi aurinkoon ja yöksi kasvihuoneeseen. Kasvihuoneeseen täytyy kai jo suunnitella verhoja, koska lämpötila päivisin nousee yli 40 asteen, vaikkakin tomaatit viihtyvät jopa 70 asteessa. Minun kasvarini on kuitenkin niin pieni, että tuuletusluukkuja on vain yksi, joten kosteus ei  helposti poistu sieltä.
                                   
 Daalian juurakot ja punatähkän alut ovat olleet kasvihuonesssa. Päivisin ovat ulkoilleet, mutta huomenna pääsevät kokonaan maahan. Jos vielä tulee yöpakkasia, täytyy daaliat peittää, ne kun eivät kestä yhtään miinusasteita. Koulitut tomaatin ja paprikan taimet ovat siirtyneet jo asumaan kasvihuoneeseen. Alkuun ne piti peitellä yöksi sanmalehdillä.

Punatähkä nousee

Yrteistä hyvin ovat talvehtineet vain persilja, lipstikka, minttu ja oregano. Rosmariini olisi varmaan kestänyt paremmin, jos olisin jättänyt sen maahan. Syksyllä istuttamani valkosipulinkynnet ovat myös hyvin itäneet. Kaupasta ostin ruukkubasilikan, josta leikkasin heti runsaasti pistokkaita vesiastiaan juurtumaan. Samoin tein salvialle, joka on yksi suosikkini. Timjamiruukun jaoin uusiin alkuihin. Näitä en rupea koskaan kasvattamaan siemenestä.

               

Lipstikka on jo pirteänä pystyssä, taustalla valkosipuli

Porkkanan harvennusta ei kärsivällisyyteni kestä, joten sen laitan aina nauhana kasvamaan. Nyt olikin sopiva aika laittaa nauhat ensimmäisenä kasvimaalle.

                                         

Porkkananauhat odottavat peittämistä

 Vaikka luonnonyrtit ovat minulle tuttuja Frantsilan fytoterapiakurssilta, olen omaksunut vain niiden lääkinällisen käytön. Hortoilukurssilla jaettuja vinkkejä olen aikani sulatellut ja nyt tuntuu olevan sopiva kevät kokeilla. Aloitin omasta pihasta vuohenputkella, koska tiedän niiden kasvuolosuhteet. Ensimmäinen sato on kerätty ja jos saan niin paljon, että jää talveksi, sekoitan siihen kuivattua nokkosta. Nämä yhdessä ovat kuulemma oiva viherjauhesekoitus vaikka jugurtin seassa. Vielä supussa olevat vuohenputken lehdet ovat sellaisenaan hyvän makuisia ja niitä tulee popsittua jo kerätessä.😁
   
                     

                       

Lähiruokaa on Valkeakoskella hyvin saatavana. Juuri munittuja kananmunia olemme hakeneet jo vuosia, kun toimitus on melkein ovelle. Minna Tallila ilmoittaa facessa aina, kun kuljetus on tulossa. Munat ovat eri luokkaa maultaan, kuin tukussa ja kaupassa seisseet. Tosin kakkutaikinassa eivät heti vatkaudu. Tein talkoopäiväksi pekoni- juustopannarin ja tuli ihanan kuohkeata.

Pientä sopivaa puuhaa löytyy myös lastenlapsille, kunhan koululta ja harrastuksilta ehtivät.

Linnuilla on täysi tohina reviirien puolustamisessa. Kirjosieppo taitaa olla se pihapiirin riitapukari, joka ottaisi tinttien valmiiksi sisustamat pöntöt itselleen. Kerran aamukahvilla seurasimme paviljongin seinän takana olevaa taistelua, kun tintti ajoi sieppoa pois. Eivät tiedä, että heidän touhunsa näkyy varjokuvina ihan vieressä. Saman seinän takaa saamme sitten kesällä seurata, kun poikaset lähtevät tuosta orrelta lentoharjoituksiin.

                   

Kirjosieppo lähti jo haistelemaan uutta pönttöä.

Pihan linnut uskaltavat lähestyä jo parin metrin päähän pöntöstään, vaikka ollaan lähistöllä. Kun ollaan liian lähellä, on laulu sitä luokkaa, että paras mennä kauemmaksi seuraamaan. Osa linnuista hautookin jo. Poikasten kuoriduttua on liikkuminen tehtävä häiriöttä, koska ruoan kantaminen pönttöön aiheuttaa vilkasta lentoliikennettä pihapiirissä. Siinäpä taas uusi vaihe, mitä odottaa ja seurata.

Nyt juurikkaiden istutuskauden jälkeen alkaa jakso, jolloin täytyy saada paljon aikaiseksi. Täytyy kylvää, koulia, siirrellä ja istuttaa. Sitten pitäisi kasvulavojen olla täysinäisiä ja kukkapenkkien järjestyksessä. Toivotaan, että kaikki saavat hyvän alun.   

Kesäkuulumisiin

Paula