Hei vaan
Edellisellä kerralla kirjoitin mm. joululahjoista. Niistä vielä täytyy mainita ihana Ella Kanninen. Kuinkahan mies sattuukin aina antamaan kirjan, jota olen hartaasti toivonut. Minulla on ennestään kirja "Ellan Toscana". Lainasin kirjastosta uudemman "Ella kotona Italiassa". Luin muutaman sivun ja päätin, että tämä on saatava itselle. Ja siten kirjoitus Joulupukille.
"Ella vieraillee ystäviensä luona eri puolilla Italiaa ja saa nauttia mitä ihanimmista aterioista ja herkullisista tarinoista" (lainaus kirjan takakannesta). Ruuat eivät kuitenkaan ole monimutkaisia ja yleensä varsin arkisiakin, kuten esimerkiksi yksinkertainen Kikhernekeitto. Kuulostaa tavalliselta ja reseptejähän on siellä sun täällä. Tässä tapauksessa, kun keitto on vain yksi osa lounaasta, joka tarinoidaan ja tarjoillaan ystävän luomutilalla Marchen alueella, siihen tulee eri saundi😍
Minulla on tapana ostaa itselleni ainakin yksi joululahja, Tänä vuonna paras oli, yllätys-yllätys, Riikka Sukulan "Vege"✌. Tämä yli 400- sivuinen kasvisruokia käsittelevä keittokirja on koostettu Alex Niemisen kanssa. "Makunystyröitä kutkuttavat reseptit valmistuvat nopeasti, eikä niistä pitääkseen tarvitse olla kasvissyöjä" (lainaus kirjan takakannesta). Useat raaka-aineet ovat kasvimaalta tuttuja ja ohjeet kokeiluun kannustavia. Riikan maustevalikoima on välillä hillityn italialainen ja usein maku tuleekin raaka-aineista. Osin on käytetty myös eksoottisiakin mausteita. Proteiinin tarpeeseen käytetään tietysti linssejä, papuja ja kikherneitä, jotka kaikki ovat lemppareitani. Kirjassa on mm kesäisiä, ruokaisia salaatteja ja leipomistakin.
Siskoni, joka on maustamisen mestari, varsinkin intialaisten, on saanut minutkin innostumaan vaihtelusta. Riikan kirjasta saan "turvaa" niiden käyttämiseen tavallisissakin raaka- aineissa. Näin ruuat tulevat syötyä, eikä niitä mausteta pilalle.
Meillä syödään lähes päivittäin toinen ateria jotain kasviskeittoa. Niitä teen ison kattilallisen kerralla. Sain uuden ulottuvuuden juuri eksoottisimmilla mausteilla ja vanhalla tutulla tahinilla. Tahinia olen käyttänyt aiemmin vain erilaisten hummusten seassa. Varsinkin Jaelin ja Terhin blogeista löytyy maukkaita ohjeita. Minulta ovat pois jääneet tavalliset sulatejuusto- ja kermalisäykset.
http://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/ http://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/
https://bistro.ruokavinkki.fi/ruokalajit/
, (linkit eivät osu paikoilleen😕vaikka kuinka muokkaan)
Vielä niistä mausteista. Tosiasiahan on, että jos ostat tuoreen inkiväärin, niin kaupasta ei löydy sopivan kokoista raastettavaksi, joten hukkaan menee loput. Jos raastan pakastimeen, niin en löydä sitä sieltä. Samoin sitruunaa ei varmasti ole kotona, juuri kun olisit tarvinut. Entäs valkosipuli, kaupassa on yleensä myrkyillä (formaliini muistaakseni) värjättyä upean valkoista kiinalaista. Jos sattuu löytymään luomua tai muuten normaalipaa, niin tuppaa näin talvipuolesta jo kynnet kuivumaan, vaikka niitä paljon käytänkin.
Niinpä varalta vakiotahnat jääkaapissni ovat inkivääri- valkosipuli- ja sitruunaruohotahna. Sitruunan mehun voi tarvittaessa korvata maun mukaan valkoviinietikalla ja varsinkin allergiatapauksissa. Kiinteämmissä ruuissa käytän sitruunaruohotahnaa, jolla saa hapokkuutta ruokiin.
Totuushan on, että ruokaa tehdään usein siten, että luetaan joku houkutteleva resepti ja aloitetaan säveltämään sitä. Näin minäkin yleensä ja pienenä lapset kysyiväkin välillä, että mikä tämän ruuan nimi on. Nyt vanhemmiten, kun aikaa on enemmän, on tullut tehtyä juuri ohjeen mukaan ja saada ruualle oikea nimi. Reseptin laatija on tehnyt kokeilunsa ja huomannut, että maut ja suhteet sopivat yhteen. Suhteet varsinkin ovat tärkeitä tälläiselle liioittelun mestarille.
Sitten luontoon
Talvisäät vaihtelevat lähes päivittäin täällä Pirkanmaalla. Tätä kirjoittaessa eilen oli ihana aurinkoinen hiihtoilma, sopiva pakkanen 8 astetta. Tänään tasaisen harmaa, lähes 10 astetta pakkasta.
Linnutkin esiintyvät säitten mukaan. Neljä punatulkkukoirasta parveilee parin naaraan ympärillä syöden vanhoja pihlajanmarjoja parvekkeeni edustalla. (Harmi, kun en saa hyvää kuvaa). Samassa pihlajassa olevaan linnunpönttöön tintti tekee tarkastukäyntejä, josko olisi hänelle sopiva. Kerran sai punatulkkukoiras tintiltä kyytiä, kun erehtyi lepuuttamaan jalkojaan pöntön katolle. Niin on kevät edistynyt, että aikaiset pesijät katselevat jo pesäpaikkoja.
Ne viljelijät, jotka aikovat alusta asti itse kasvattaa paprikoita ja tomaatteja, ovat saaneet jo pitkään nauttia kesään valmistautumisen ajatuksesta. Minä olen vielä talvessa kiinni ja otan ilon irti jokaisesta mahdollisesta päivästä hiihtäen ja luistellen. Toivottavasti näitä päiviä riittää vielä tuleville hiihtolomalaisille.
Edellisellä kerralla kirjoitin mm. joululahjoista. Niistä vielä täytyy mainita ihana Ella Kanninen. Kuinkahan mies sattuukin aina antamaan kirjan, jota olen hartaasti toivonut. Minulla on ennestään kirja "Ellan Toscana". Lainasin kirjastosta uudemman "Ella kotona Italiassa". Luin muutaman sivun ja päätin, että tämä on saatava itselle. Ja siten kirjoitus Joulupukille.
Minulla on tapana ostaa itselleni ainakin yksi joululahja, Tänä vuonna paras oli, yllätys-yllätys, Riikka Sukulan "Vege"✌. Tämä yli 400- sivuinen kasvisruokia käsittelevä keittokirja on koostettu Alex Niemisen kanssa. "Makunystyröitä kutkuttavat reseptit valmistuvat nopeasti, eikä niistä pitääkseen tarvitse olla kasvissyöjä" (lainaus kirjan takakannesta). Useat raaka-aineet ovat kasvimaalta tuttuja ja ohjeet kokeiluun kannustavia. Riikan maustevalikoima on välillä hillityn italialainen ja usein maku tuleekin raaka-aineista. Osin on käytetty myös eksoottisiakin mausteita. Proteiinin tarpeeseen käytetään tietysti linssejä, papuja ja kikherneitä, jotka kaikki ovat lemppareitani. Kirjassa on mm kesäisiä, ruokaisia salaatteja ja leipomistakin.
 |
| Vege |
 |
| Bataatti-porkkana-kookoskeitto |
http://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/ http://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/
https://bistro.ruokavinkki.fi/ruokalajit/
, (linkit eivät osu paikoilleen😕vaikka kuinka muokkaan)
 |
| Valkopapuhummus keiton päälle |
Niinpä varalta vakiotahnat jääkaapissni ovat inkivääri- valkosipuli- ja sitruunaruohotahna. Sitruunan mehun voi tarvittaessa korvata maun mukaan valkoviinietikalla ja varsinkin allergiatapauksissa. Kiinteämmissä ruuissa käytän sitruunaruohotahnaa, jolla saa hapokkuutta ruokiin.
Totuushan on, että ruokaa tehdään usein siten, että luetaan joku houkutteleva resepti ja aloitetaan säveltämään sitä. Näin minäkin yleensä ja pienenä lapset kysyiväkin välillä, että mikä tämän ruuan nimi on. Nyt vanhemmiten, kun aikaa on enemmän, on tullut tehtyä juuri ohjeen mukaan ja saada ruualle oikea nimi. Reseptin laatija on tehnyt kokeilunsa ja huomannut, että maut ja suhteet sopivat yhteen. Suhteet varsinkin ovat tärkeitä tälläiselle liioittelun mestarille.
Sitten luontoon
Talvisäät vaihtelevat lähes päivittäin täällä Pirkanmaalla. Tätä kirjoittaessa eilen oli ihana aurinkoinen hiihtoilma, sopiva pakkanen 8 astetta. Tänään tasaisen harmaa, lähes 10 astetta pakkasta.
 |
| Sopiva 6 kilometrin lenkki lähes kotipihasta |
Linnutkin esiintyvät säitten mukaan. Neljä punatulkkukoirasta parveilee parin naaraan ympärillä syöden vanhoja pihlajanmarjoja parvekkeeni edustalla. (Harmi, kun en saa hyvää kuvaa). Samassa pihlajassa olevaan linnunpönttöön tintti tekee tarkastukäyntejä, josko olisi hänelle sopiva. Kerran sai punatulkkukoiras tintiltä kyytiä, kun erehtyi lepuuttamaan jalkojaan pöntön katolle. Niin on kevät edistynyt, että aikaiset pesijät katselevat jo pesäpaikkoja.
Ne viljelijät, jotka aikovat alusta asti itse kasvattaa paprikoita ja tomaatteja, ovat saaneet jo pitkään nauttia kesään valmistautumisen ajatuksesta. Minä olen vielä talvessa kiinni ja otan ilon irti jokaisesta mahdollisesta päivästä hiihtäen ja luistellen. Toivottavasti näitä päiviä riittää vielä tuleville hiihtolomalaisille.
Kommentit
Lähetä kommentti